Jettesaaressa olemme Kätevän Isännän kanssa olleet taas tänäkin kesänä niin paljon kuin mahdollista. Nyt syksy tekee tuloaan ja saariaika väistämättä alkaa käydä pikkuhiljaa vähiin. Harmillista, mutta kyllä se uusi kevät ja kesä sieltä aina joka vuosi koittaa. Onpahan taas mitä odottaa.

Teille jotka olette seurailleet Tinskun keittiössä –blogiani taitaa Jettesaari olla jo ainakin nimeltä tuttu. Nyt ajattelin laittaa sieltä myös muutaman kuvan ja kertoa kuulumisia.

Tervetuloa siis Jettesaareen!

Jettesaaressa on paljon eläimiä joista toiset ihastuttavat ja toiset vihastuttavat. Hauskin taitaa olla Herra Hylje joka usein käy möllöttelemässä ja tarkkailemassa touhujamme lähistöllä. Ensi tutustumiseni Herra Hylkeeseen oli viimevuonna iltauintireissulla ja en ole ihan varma kumpi mahtoi pelästyä enemmän.

Joutsenia näkyy usein ja tänä vuonna myös poikasia.

Joutsenperhe kävi rannassa vierailulla

Meeri Merikotka on asustellut saaressa jo varmasti kauemmin kuin me ja olemme saaneet ihastella hänen majesteettista olemustaan usein. (Vaan missä on aina juuri silloin kamera)

Viimeviikonloppuna hieraisin silmiäni kahteen kertaan kun Meerin nuorempi painos kaarteli saaren yllä ja myöhemmin niitä näkyi kaksin kappalein. Siis joka tapauksessa poikasia on ainakin 2 jos ei jopa 3. Ja se hiivatin kamera oli taas mökissä ja kun ehdin sen hakemaan oli jo liian myöhäistä. Ensi viikonloppuna integroin sen itseeni.

Saaressa on myös iso pelto jonne kasvimaan tynkää viimesyksynä käänsimme ja innoissamme tänä keväänä vähän kaikenlaista istutimme. Tiesimme kyllä, että saaressa saattaa asustaa myös peuroja ja siksi kasvimaa aidattiin ja laitoimme roikkumaan nauhoja pelotteeksi. Ensin näytti siltä, että istutukset saavat olla rauhassa kunnes alla olevassa kuvassa oleva parivaljakko päätti rohkaistua ja noutopöytä oli pienen vaivan päässä katettuna.

Tyypit söivät masikantaimista lähtien lähestulkoon kaiken. Ainoastaan härkäpavut eivät kelvanneet.

Supikoira on vakituinen vieras ja jäljistä päätellen minkki on yrittänyt epätoivoisesti murtautua kesäkeittiöni kuiva-ainelaatikkoihin siinä luojan kiitos tänä kesänä onnistumatta.

Marja- ja sieni sadosta sanottakoon sen verran, että ainakin muutamat piirakka ja kastikevärkit yleensä saa kerättyä ihan kulmilta.

Saaressahan on aina kaikenlaista puuhaa tai todettakoon, että puuhahan sieltä ei lopu ja se sopii hyvin Kätevälle Isännälle, joka ei jaksa hetkeäkään olla paikallaan.

Joka saaressa ja mökillä on tietenkin sauna. Meillä se on telttasauna. Ensikesänä rakennetaan ehkä ihan sellainen perinteinenkin

Tässä ensimmäinen saarikierros tältä erää. Lisää on varmasti tulossa.

Ai niin. viime viikonloppuna meillä vietettiin venetsialaisia. Venetsialaisethan ovat perinteinen huvila- ja veneilykauden päätösjuhla. Söimme hyvin, nautimme kuplivaa, kokkoa poltettiin ja ammuimme myös ilotulitusraketteja.

Saarikautta emme silti vielä aio lopettaa.

Toivottavasti tulee piiiiiiiiiitkä ja lämmin syksy ❤